Kylmän riistan metsästyskoe (NOME-B)

Nome-B-koe on suosituin noutajien metsästyskoemuoto. Kokeessa käytetään ns. kylmää riistaa.

 

NOME-B-kokeen tarkoitus on selvittää, kuinka koira työskentelee metsästyksenomaisissa tilanteissa. Näin saadaan tärkeää tietoa hyödynnettäväksi noutajan jalostuksessa. NOME-B-kokeeseen osallistuminen edellyttää hyväksyttyä suoritusta noutajien taipumuskokeessa.

Koeluokat


B-kokeessa on kolme eri luokkaa: alokasluokka, avoin luokka ja voittajaluokka. Koira saa siirtyä alokasluokasta avoimeen luokkaan saatuaan kaksi ykköspalkinnon. Siirtyminen avoimesta luokasta voittajaluokkaan tapahtuu, kun koira on saanut kaksi kertaa ykköspalkinnon tässä luokassa.

Käyttövalion tittelin (FI KVA) saavuttaminen edellyttää vähintään kahdelta eri tuomarilta saatuja kolmea ykköspalkintoa voittajaluokassa ja käytännön metsästyskokeen suorittamista. Lisäksi koiran tulee olla palkittu näyttelyissä yli 15 kuukauden iässä vähintään laatumaininnalla H (hyvä).

Kaikissa luokissa tehtäväkokonaisuudet ovat samoja (haku, ohjaus, markkeeraus, vesityö). Alokasluokassa suoritetaan lisäksi jäljestystehtävä viimeisenä osasuorituksena niille koirille, joilla on mahdollisuus ALO1-palkintoon ja jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet ko. tehtävää hyväksytysti.

 

Riistoina NOME-B-kokeissa voidaan käyttää lokkien ja varisten lisäksi myös ns. arvolintuja, kuten sorsia, taveja tai hanhia. (kuva: Merja Lipponen)
Novascotiannoutaja valmistautuu alokasluokan eteenlähetykseen. (kuva: Jussi Miilunpalo)
Koemaastot voivat olla fyysisesti hyvin vaativia, kuten ovat suomalaiset metsästysmaastotkin. (kuva: Sanna Sierilä)
Labradorinnoutaja seuraa markkeerausheittoja. Ohjaaja odottaa tuomarilta lupaa lähettää koira noutoon. (kuva: Timo Korvola)

Kokeen kulku ja tehtävät

 

Kokeen tulee tapahtua noutajan kanssa metsästykseen soveltuvassa maastossa. Kasvillisuuden sekä maa- että vesialueella tulee olla niin tiheää, että riistat ovat useimmissa tehtävissä näkymättömissä. Kokeen alussa oletetaan metsästäjien pudottaneen koealueelle tietyn määrän riistaa. Jotkut riistojen putoamispaikoista ovat tarkasti tiedossa, mutta joistakin tiedetään vain putoamisalue.

Kokeen aikana jäljitellään riistan pudotuksia heitoin sekä haulikon laukauksin ja koiralle annetaantilaisuus painaa putoamispaikat mieleensä, kun tarkoituksena on arvostella koiranpaikallistamiskykyä. Tehtäviä voi olla useampia sekä maalla että vedessä. Tehtävät laaditaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin todellisia metsästystilanteita. Työskentely voidaan suunnitella tapahtuvaksi veneestä varsinkin AVO-ja VOI-luokissa.

Kokeen alussa jokaiselle koiran ohjaajalle kerrotaan kokeen kulku ja annetaan tarvittavat ohjeet. Ohjeita voidaan antaa myös koko osallistujajoukolle alkupuhuttelun yhteydessä suorituspaikalla. Tuomari määrittelee ohjaajan toiminta-alueen ja tehtävien suoritusjärjestyksen. Koirat pidetään kytkemättöminä kokeen ajan, ellei tuomari toisin määrää. Koiran ohjaamisessa suositellaan pillinkäyttöä. Kokeen kaikissa tehtävissä koira voidaan lähettää selvällä käsimerkillä.

Kolme tehtäväkokonaisuutta

 

Metsästyskokeessa koira joutuu tekemään noutoja kolmella eri tavalla. Sen täytyy noutaa riistoja ohjattuna noutona, jossa koira etenee riistalle ohjaajan käskyjen ja merkkien mukaan. Osa noudoista on nk. markkeerausnoutoja, jolloin koira on nähnyt tai kuullut pudotuksia, ja sen pitää muistaa ja paikallistaa pudotuksien paikat. Noutoja tapahtuu myös koiran itsenäisen työn tuloksena, kun sille osoitetaan alue, minne riistoja on pudonnut.

Markkeerausnoutojen ja ohjattuna tapahtuvien noutojen määrät riippuvat kyseessä olevasta koeluokasta. Samoin hakualueen koko ja maastotyyppi riippuvat koeluokasta. Koe koostuu siis kolmesta tehtäväkokonaisuudesta, jotka ovat hakutehtävä, ohjaustehtävä ja markkeeraustehtävä.

Alokasluokan laahausjäljen pituus on noin 200 metriä ja se vedetään jäniseläimellä (kani, jänis, rusakko) tai linnulla maaston luonnollisia kulkureittejä myötäillen. Koiralle ei näytetä jäljen alkua, vaan se lähetetään jäljelle noin 10 metrin etäisyydeltä kohtisuoraan jäljen kulkusuuntaan nähden. Koira voidaan ohjata osoitetulle jälkiuralle.

Arvosteluun ja palkintosijaan vaikuttavat näissä tehtävissä onnistumisen lisäksi se, kuinka koira käsittelee riistaa, kuinka hyvin se on ohjaajansa hallinnassa, miten se reagoi laukauksiin ja kuinka se käyttää vainuaan.